Kävelevä karhunpalvelus ja torkuttajan kellon pirahdus. Osa-aikaerakkona ei voi ärsyyntyä kuin omista tavoistaan – ja tehdä itselleen hallaa sekä karhunpalveluksia. Siis niissä hetkissä, kun viettää aikaa itsekseen.
Tässä jaksossa selviää, miksi vuoden torkuttaja -palkinto kuuluisi oikeutetusti osa-aikaerakolle. Kaikilla meillä on myös ärsyttäviä tapoja, mutta pitääkö niistä päästä eroon? Tässä jaksossa itsemyötätunto ja ratkaisukeskeisyys loistaa poissaolollaan. Mutta tiedätkö, mikä on kirsikka lähtökakun päällä?
”Jos työpöydällä ei ole kahvikupin renkaita, niin kyllä silloin on jäänyt jotain tekemättä”. Teoriani mukaan kahvikupin renkaat työpöydällä kertovat effortista. En varsinaisesti kehota, mutta esimerkiksi työyhteisössä voisi myös suorittaa kahvikupin renkaidenvaihtoja.
Kun osa-aikaerakon pitää lähteä osa-aikaerakkokuplan ulkopuolelle, viisi minuuttia ennen lähtöä on kaaos ja paniikki. Tätä jaksoa julkaistaessa tosin julkaisupäivän enterinpainamiskaaosta ei tapahtunut, sillä jakso tuli julki poikkeuksellisesti jo aiemmin kuin klo 23.59.
Pisteenä ii:n päällä jakson lopussa seuraa merkityksellinen kannanotto, kun kuulet vastauksen joulun alla monia askarruttavaan kysymykseen. Jos konvehtirasiassa on ensimmäisessä kerrossa vielä konvehteja jäljellä (esim. ananaksia), niin saako ne ohittaa ja silti siirtyä jo seuraavaan kerrokseen? Kuuntele ja muodosta aiheesta oma mielipide.
Olisiko sinulla hetki aikaa? Vastaa kyselyyn ja kerro mielipiteesi, miltä tämä podcast mielestäsi kuulostaa. Palautteellasi on merkitystä, sillä näin autat podcastin kehittämisessä. Kiitos vastauksestasi!