Onko sinullakin liian monta välilehteä auki ja joskus yksi lause voi jäädä vatvoutumaan ajatustesi valokeilaan? Eroon märehtimisestä ei välttämättä pääse pyrkimällä tunnetilasta eroon vaan esitän jaksossa näkemyksen, jonka mukaan oman vatvomistavan hyväksyminen voi olla tie ajatusten vapauteen. Jakso tuo samaistumista, myötätuntoa ja näkökulmaa asiaan.
Pohdin, johtuisiko märehtiminen ja vatvominen sittenkin pohjimmiltaan pettymisestä ja häpeästä sekä mikä voisi olla ratkaisu. Emme voi koskaan ulkoapäin nähdä, mikä lause voi aiheuttaa toiselle vatvomisreaktion. Jaksossa analysoin – kerppujentekoprosessin lisäksi – myös, että omalla tyylillä eteenpäin, ketään ei tarvitse mielistellä maan matosena.
Tässä jaksossa konkreettinen ja abstrakti yhdistyvät taiteellisella (?) tavalla ja itikoista koostuva podcast-tuotantoryhmä ilmestyy paikalle tähän ulkona äänitettyyn jaksoon. Isot tuotantoyhtiöt saa soitella – ääninäyte ”special edition” -sanaparin ääntämisestä löytyy jaksosta. Kuka tietää, miten huumorin voi merkata tähän kohtaan ilman emojia.
Mutta keille kerppuja tein, kun en kerta märehtiville? Entä mikä on osa-aikaerakon juhannusplääni? Toivottavasti ei ainakaan mitään märehdittävää…
Osallistu ja ole osa podcast-yhteisöä:
Kiitos, kun kuuntelit tämän jakson.
Jos sinulla on hetki aikaa, niin kertoisitko, mitä mieltä olet tästä podcastista? Kiitos! Palautteellasi on merkitystä.